Minulle riittävä parisuhde

Minulle tarpeeksi hyvä parisuhde on täynnä adjektiiveja. Luottavainen, lämmin, läheinen, välittävä. Itselleni on todella tärkeää, että suhteessa kummatkin kokevat olevansa tärkeitä ja rakastettuja eikä pieni mustasukkaisuus ole pahaksi. Tällä hetkellä minulla on minulle riittävä parisuhde. Koen riittäväni omana itsenäni eikä tarvitse esittää mitään. Minua kuunnellaan, minusta huolehditaan, eikä minun tarvitse kestää yksin mitään, mitä en halua.

                      Olen suhteessa erittäin vaativa ja tiedän sen. Siksi minussa onkin kestämistä. Tarvitsen suhteessa paljon huomiota ja läheisyyttä enkä kestä huutamista riidoissa ja syyttelemistäkään en kauaa kuuntele. Kumppanini tulee kestää turhiakin tulevaisuuden suunnitelmia häistä, lapsista ja omasta kodista. Tykkään suunnitella kaiken tulevaisuudessa tarkkaan, vaikka ne eivät toteutuisikaan juuri niin kuin suunnitelmissa. Näin saan itselleni tunteen, että kaikki on hallussa ja aina vain parempi, jos kumppani on mukana suunnittelemassa edes leikillään.

                      Vaadin paljon jopa niin sanottua ”täydellisyyttä”. En kuitenkaan vaadi kumppania olemaan ”täydellinen”, sillä en sitä itsekkään jaksa useimmiten olla (suutun nimittäin usein ehkä vähän liiankin helposti). Ennen parisuhteeseen päätymistä kuvitelmani tulevasta suhteesta olivat suoraan elokuvista. Kaikki tehtäisiin yhdessä ja kaikki olisi aina ihanaa. Talvisin laskettaisiin mäkeä, rakennettaisiin lumiukkoja ja leikittäisiin lumisotaa. Mutta katsokaapa ulos. Senhän jo huomaa, että pelkkä Suomen talvi pilaa ne suunnitelmat useimmiten. Täydellistä joulua rakennan päässäni vieläkin, vaikka täydellisestä elokuva-parisuhteesta olen jo päässyt eteenpäin. Onhan niitä elokuvahetkiä omassakin suhteessa välillä, mutta kyllä se arkikin riittää. Joskus toisella (tai molemmilla) on huono päivä ja se on ihan ok. Viehän kaikki turhat pienet kiukut koko illuusion ja odotuksen niistä leffoista, mutta jos odottaisin täydellisyyttä, en voisi olla rakastamani ihmisen kanssa. Oma parisuhteeni on täydellinen minulle. Vaikka vielä rakentelen päässäni illuusioita täydellisestä joulusta (johon muuten kuuluisi kaunis vaalea koristelu, jouluvaloja, piparkakkutalo ja pipareita, söpöt jouluvillapaidat ja tonttulakit sekä söpö perhepotretti) ja täydellisestä ensimmäisestä yhteisestä kodista, en voisi olla nyt tyytyväisempi (okei voisin, jos olisi yhteinen oma koti). Vaatiihan se paljon ja siinä tuleekin esiin uusi asia, miksi oma suhteeni on minulle täydellisin: Tiedän, että selviytyisimme siitä. Pystyisimme asumaan yhdessä stressistä huolimatta enkä usko, että edes tappelisimme ihan joka päivä. Kiukutkin menevät ohi maksimissaan parissa tunnissa. Olen ehkä vaativa, mutta olen löytänyt ihmisen, joka täyttää kaikki vaatimukseni.

C'moon spring!

Kevät puskee jo kovaa vauhtia eteenpäin! Tai ainakin puski ennen tuota takatalvea. Kyllä se sieltä kohta kuitenkin tulee! Tässä on taas ollut vähän kaikkea menoa niin, ettei ole ehtinyt postailla. Koeviikkokin lähestyy uhkaavasti joten kohta pitäisi aloittaa se kova lukeminen. 

Kuitenkin, huhtikuun puolella ollaan jo ja tässä onkin tapahtumassa taas kaikenlaista! Tänään kahvitellaan äitin synttäreitä pienellä porukalla ja parin päivän päästä myös mun rakkaalla on synttärit, joten pääsen väsäilemään sille kakkua. Mun ensimmäinen täytekakku! Saa nähdä mitä siitä tulee :D 

Vuosipäiväkin meillä on tässä kuussa, joten tarkoituksena olisi silloin lähteä ulos syömään. Kovalla hössötyksellä tämäkin kuu siis alkaa. Jos nyt kuitenkin ehtisi vähän rentoutua ja nauttia kesän lähestymisestäkin :)

Pörröstin kanssa käytiin yhtenä aamuna vähän kuvailemassa suht aikasin niin toinen oli ihan innoissaan :D

XX

-Erika-

Hello March!

Vihdoin voi jo sanoa, että kevät on täällä. Kesä on tuloillaan ja vielä on paljon tehtävää. Yleensä tehdään uudenvuodenlupauksia, mutta ajattelin, että miksei voisi tehdä myös uudenkuukaudenlupauksia? 
Tässä kuussa siis lupaan:

Olla positiivisempi
Kuntoilla ahkerasti
Syödä terveellisemmin
Olla iloisempi

Noilla pääsee varmaan hyvin alkuun. Elastisen sanoin, "katse eteen ja suupielet ylöspäin". Siitä biisistä tulee kyllä väkisinkin hyvälle tuulelle! Tässä kuussa on siis aika täyskäännökselle, jota oonkin jo aloitellut. Heti kun täysin parani tuosta influenssasta, mikä näyttää käyneen kaikkien kotona niin oli aika lähteä salille. Nyt on siellä ahkerasti käyty. Nyt ois aika näyttää kaikille niille, jotka epäilee! Tällasta vatsaa oon alkanu hakemaan. Tietysti kivat käsi- ja jalkalihaksetkin on haussa :)


Tuo positiivisuus olisi myös tosi kiva oppia. Onhan se kiva nähdä ihmisiä hymyilemässä vaikka kaikki menisikin ihan penkin alle. Aika moni voi myöntää, että kun katsoo Elastista niin ei vaan mitenkään voi mököttää! 





Toivotaan, että  muutkin saa vähän boostia oman kuun tavoitteisiin tästä. Ei enää tekosyitä!! 






XX

-Erika-

Wanhat 2015

Nyt on nekin jo ohi. Viikko sitten oli vielä haikea fiilis ja vieläkin on sellainen olo, että voisi mennä vielä tanssimaan. Kauan niitä jännitettiin ja kahdessa päivä oli ne jo ohi. Mekon hankkiminen, meikkien ja hiusten miettiminen, tanssien opettelu ja hyvä fiilis. Oli kyllä kaiken arvoista ja pelkkiä hyviä muistoja jäi. Oli kyllä ihan mahtavat kaksi päivää.
Torstaina heräsin yhdeksältä ja kymmeneltä olinkin jo kampaajalla. Nutturan väännössä meni noin kaksi tuntia, pullollinen lakkaa ja paljon muotovaahtoa.





 Sitten takaisin kotiin meikkiä tekemään. Näiden jälkeen olikin pari tuntia pelkkää odottelua, että saisi pukea mekon päälle. 
Mummi ja ukki antoivat kyydin ja voi luoja, että oli vaikea varovasti tunkeutua autoon se mekko päällä. Koululla alkoi viideltä kuvaukset ja puoli seitsemältä alkoi tanssit. Siinä sai siis jonkun aikaa kavereiden kanssa jännitellä. Ja ehdittiin ottaa paljon omiakin kuvia siinä :D 











Tossakin jo tunnelma kohos kyllä, mutta sitte ku oltiin parijonossa ja oli melkein oma vuoro astua valokeilaan niin siinä se jännitys sitten iski. Seuraavana päivänä kun esiinnyttiin ala-asteelle ja omalle koululle niin sitä jännitystä ei ollutkaan enään ollenkaan. Ei sentään murun kanssa mokattu ja ihan kivoja kuviakin tuli!









Vaikka vähän tuli tallattua omankin mekon päälle niin kenenkään mekko ei hajonnut. Joissakin tansseissa teki kyllä tiukkaa ettei kompastunut omaan helmaan :D 

Tanssien jälkeen olikin vuorossa lisää kuvailua





Ja lisää tanssia

 



Torstain tanssit oli putkessa. Perjantaina tanssittiin vielä kaksi kertaa ja sitten mentiin kavereiden kanssa jatkoille syömään Manhattan Steak Houseen. Oli ihan mahtavat päivät kiitos kaikille! Pus.





Seuraavaks ollaanki sitte abeja. Ja tähän loppuun vielä on ihan pakko laittaa: 

Ihan mahtavat synttärionnittelut tälle prinsessalle!! Wanhus täyttää jo 18v ;P



XX

-Erika-

30 faktaa meidän karvaotuksesta

Tänään päätin tehdä jotain vähän erilaista tänne blogin puolelle ihan sen kunniaksi, että meijän pikku pallero täyttää 2 vuotta jo!! Vastahan se oli ihan pieni ja nyt se onki jo ihan vanha. Elikkä siis kyseessä meijän pieni koira Dante :) Ajattelin siis tänään tehdä sellaisen pienen postauksen missä kerron erilaisia faktoja tosta karvapötkylästä ja sen kahden vuoden taipaleesta!

1. Danten koko nimi on Adentro Necuametl  (en oo nyt ihan varma onko täysin oikein kirjoitettu..)

2. Dante on rodultaan meksikonkarvatonkoira

3. Dantella on viisi sisarusta joista kolme on karvattomia ja molemmat vanhemmat myös karvattomia

4. Dante on luonteeltaan nakukoira. Se ei tykkää maata lattialla vaan siinä pitää aina olla jotain alla. Siispä jos mun päiväpeiton kulma on vähänkään lattialla niin Danten löytää sen päältä 



5. Se ei tykkää olla ulkona yksin. Edes hihnassa.




6. Danten kynsi on lohjennut niin, että lääkärissä piti se kynnen kova päällysosa ottaa kokonaan pois ja se tykkäsi lutkuttaa sitä sukkaa joka oli sitten siinä sen tassussa suojana.

7. Se tykkää työntää nenää ihan joka paikkaan




8. Dante laulaa aina jos joku soittaa pianoa. Se tekee oikein pitkiä ulvaisuja dramaattisissa kohdissa!

9. Dante ei koskaan tuu sänkyyn, mutta silloin kun se sen kynsi oli pipi niin se änki väkisin mun viereen yöllä. Sen jälkeen se ei taas ole sitä tehnyt

10. Dante tulee joka aamu herättämään mut heti kun joku sanoo "missä Erika?". Siihen se tulee sitten nuolemaan naamaa ja lopuks hyppää puoliks tohon sängylle ja ptää mun kädestä kiinni näin: 



11. Dante oli pienenä tosi musta, mut nykyään se on jo melkee kokonaan harmaa. Ei tiedetä miksi!



12. Dante on nähny metsäkauriin

13. Aina kun joku Dantelle tuttu istuu lattialle niin Dante tulee sen syliin. Se kai luulee vielä olevansa pieni, haha.



14. Dante on ihan in loooove mun poikaystävään. Aina kun mä nukun sängyn reunalla ja Jarno siellä seinän puolella niin Dante pyrkii mun yli sen luo ja raapii mua ja vinkuu tai sit se yrittää mennä mun sängyn ali siihen pieneen rakoon mikä on seinän ja sängyn välissä :D:D

15. Dante tykkää leikkiä sammakoitten kanssa. Se ei vaan oikeen osaa olla hellä.... Mutta yleensä se vaan hyppii niitten vieressä ja haukkuu.

16. Dante kattoo aina ikkunasta jos siltä kysyy "kuka tulee?" 

17. Kaikkien mun kavereitten mielestä Dante on ihan hullu demonikoira, mut oikeesti se on tosi rauhallinen noin nuoreks ja on melkee aina ollukki tosi chilli.

18. Yleensä jos ollaan märällä kelillä lenkillä niin Dante löytää ne kaikista mutaisimmat reitit. 

19. Dante ei osaa kävellä hihnassa kunnolla, koska se on nii villi pentu, että saa olla lähes aina vapaana



20. Danten paraskaveri on Aksu joka on punainen irlanninsetteri

21. Dante on käynyt pentuna pienen tottelevaisuuskurssin

22. Dante hönöttää tosi usein



23. Danten karva on jostain syystä kiharaa vaikka sen karvaiset sisarukset on sileäkarvaisia

24. Dante rakastaa lunta ja työntää aina naamansa hankeen

25. Dante juoksee niin, että perä on alhaalla ja korvat luimussa ja se näyttää aina tosi hassulta!

26. Dante pelkää vettä, koska se pienenä tippu matalaan veteen ku se yritti juoda siitä. Viime kesänä se tosin ui vahingossa ku se lähti äitipuolen perään ja se meni ihan paniikkiin kun se tajus olevansa vedessä :D 

27. Dante on opetettu olemaan hyppimättä vieraita vasten nii nykyään se hyppää kahelle jalalle siihen viereen niin ettei se koske siihen vieraaseen

28. Dante osaa istua, maata, antaa tassua, mennä kyljelle, tökätä nenällä, koskettaa tassulla, peruuttaa, seistä takajaloilla, odottaa, mennä ohi ja etsiä käskystä

29. Se rakastaa peuhata isin kanssa. Se aina tökkii isii nenällä ja näykkii ilmaa ja tuuppaa tassulla jos se haluu leikkiä :D 

30. Dante asuu mun isin luona Espoossa

31. Dante on iha hassu ja ihan paras koira, joka mulla vois olla <3




Viime vuonna tein Dantesta kollaasin sen ekasta vuodesta ja tein sille ja sen veljille maksalaatikkokakun. Se kuva löytyy instagramista (@erikaislamaria) , mutta laitan sen nyt myös teille tähän :) 



Tässä tää nyt tällä kertaa olisi. Toivottavasti tykkäsitte :) Lisää voi mun pikku löllyrästä voi kysellä vaikka kommenttiboksissa tai mun askissa (@erikaislamaria) 
Onko teillä mitään kivoja faktoja teijän karvaotuksista? 

XX

-Erika-

New year new game

Heippa pitkästä aikaa. Oon tässä nyt pidemmän aikaa miettinyt, että postausta voisi väsätä, mutta aina on tullut jotain muuta. Varsinkin joulun aikaa oli paljon hässäkkää ja nyt kun 2015 on lähtenyt kunnolla pyörimään niin olisi ehkä aikaa blogillekin. Nyt on uudenvuodenlupaukset toteutuksessa ja luvassa olisi kokonaan uusi elämäntyyli. Enemmän salitreenejä, lenkkejä ja terveellistä ruokaa. Motivaatiot ja asenne on kohdillaan joten alku on lähtenyt ihan hyvin käyntiin! Nyt vaan samaa rataa. Tällä viikolla aloittelen sitten myös tätä bloggailua jos kiireiltä aina jossain välissä ehtisi. 
Tähän nyt sitten liitän vähän kuulumisia alkuvuodesta ja joulukuusta.









Murulle olin joululahjaksi väsännyt pienen joulukalenterin mihin kuului pieniä lahjoja ja lupauksia ja yhteistä ajanviettoa. Yhtenä luukkuna olinkin sitten luvannut reissun vanhaan Porvooseen ja sinne sitten mentiinkin. Aina se on yhtä nätti! Kameralla otin siellä vähän kuvia, mutta siellä kamerassa ne edelleen on... Pitäisi varmaan ne sieltä koneelle sirtää niin saisi vaikka tänne bloginkin puolelle jotain jos sieltä jotain julkaisukelpoista löytyisi :D





Testattiin myös Cafe Cabriole ja täytyy kyllä myöntää, että oli aivan ihana paikka! Ajattelin paikan hieman pienemmäksi, mutta oli silti tosi tunnelmallinen ja valikoimakin oli iso kaikkine herkkuineen. Tää kaakaohan oli testattava ja oli tosissaan yhtä iso kun oli kuvailtukin. Ihan täydellinen kaakao! Suosittelen kaikille! <3





Nyt olen myös löytänyt itselleni ihan uuden rakkaudenkin. Oon nimittäin täysin hurahtanut heppailuun! Pari kertaa olen nyt päässyt testailemaan kuvassa olevalla Lamatar nimisellä kaunottarella ja oon jäänyt ihan koukkuun. Tällä hetkellä pääsen käymään vain jokatoinen perjantai kun talli on siellä isän lähellä Espoossa, mutta ilmojen lämmettyä yritän päästä pikkuhiljaa vähän enemmän käymään. Suosittelen kyllä kaikille jotka eläimistä tykkää! Vaikka vähän aluksi tärisytti nousta selkään kun korkeutta on se 182cm tolla mun heposella :D 



Oulussakin päästiin käymään murun kanssa ja ihastuin siihen taas. Kesällä se on ihana paikka, mutta talvella se on vielä ihanampi. Vaikka oonkin tällanen lämmöhakuinen kotikissa niin täytyy myöntää, että noi puut ja kaikki oli niin nättejä, että otin varmaan sata kuvaa, haha.


 

Töissäkin on mennyt hyvin. Tämän perheen luona olen nyt viihtynyt syksystä asti. Vahdin siellä kolmea reipasta pirpanaa kerran viikossa. Ihan hyvinhän mä niitten lasten kanssa pärjään ;)

Ei tässä sitten varmaan muuta olekaan niin isoa tapahtunut. Anyways yritän tässä väsäillä vähän aikaa tälle blogille jos vaikka tää kirjoitusinspis taas vähän kasvaisi tästä kevään myötä. Ei ulkona vielä kyllä keväältä näytä, mutta elän uskossa, että sieltä se vielä tulee! Nyt sitten vaan onnea kaikille uudenvuodenlupauksia toteutteleville! Kirjoittelen taas myöhemmin :)



XX

-Erika-